HENRIK SKOG - VALOKUVAKYSYMYKSIÄ
Samma på svenska
Napsauta kuvaa niin se suurenee

Kaivokatu 3, 4 vai 5?

Jotenkin muistan aina kuulleeni puhuttavan Kaivokatu 3:sta, mutta selailtuani näitä kuvia asia vaikuttaa sekavalta.
1.
2.
3.
4. Henrik 70 vuotta, 1924
5. Kaivokatu 2 - 2007
6. Kaivokatu 4 - 2007
7. Pihan puolella
8. Uudehko kartta

Ylärivissä vasemmalla on kaksi vanhaa valokuvaa, joissa näkyvät isompi talo (kuva 1) ja pienempi (kuva 2), jotka edustavat samaa arkkitehtuuria. Vuonna 2006 (?) otetun kuvan (3) talo on selvästi sama kuin kuvassa 2. Kuva kotiovella Henrikin 70 vuotispäivänä (4) on sen sijaan mielestäni samasta talosta kuin kuva 1. Erilaisista kattorakenteista johtuen on sadeveden juoksuputket pienemmän talon (kuva 3) oven molemmalla puolella, mutta isommassa talossa (1) vain oikealla puolella. Oletan että Kallen kuva (3) on otettu pohjoissuunasta Koulukadun ja Kaivokadun risteyksestä ja että kasvillisuus taustalla on puisto, eli tuo talo seisoo tontilla nro 5 (katso karttaa, kuva 8).

Hämmentävää on, että "Skogin taloksi" eräässä tonttiselvityksessä (katso LINKKI tästä) mainitaan juuri tuo "tontti nro 5", ja että se olisi tuhoutunut talvisodan aikana. Koska mekin tiedämme että juuri näin oli käynyt, tiedämme myös, ettei Skogin talo voi olla rakennus joka näkyy kuvissa 3 ja 2. Siten "talo joka paloi" voi olla vain talo kuvassa 1.

Ainakaan tänä päivänä ei "tonttia nro 3" ole olemassa (sillä paikalla on vain puistoa) ja rakennus tonttilla nro 2 on selvästi rakennettu ennen sotaa. Jäljelle jää toinen Kaivokadun itäpuolella oleva tontti, nro 4, jolla todella sijaitsee rakennus, joka on rakennettu sotien jälkeen. Päätelmää että Skogin talo todella sijaitsi tontilla nro 4 tukee erään vanhan puhelinluettelon tieto (katso LINKKI tästä), että Skogin osoite oli juuri Kaivokatu 4!

Miksi sitten tonttia nro 5 mainitaan Skogin taloksi (ja miksi meille on jäänyt siitä valokuvia)? Onko mahdollista, että Henrik ensiksi omisti talon nro 5 ja myöhemmin, kun perhe kasvoi, siirtyi taloon nro 4? Tätä teoriaa tukee merkintä Kallen hallussa olevan kuvan (2) takapuolelle: "Våran gård före 1914". Toinen kysymys on, miksi olemme usein kuulleet puhuttavan Kaivokatu 3:sta? Rakennusselvityksessä mainitaan että numerointi on muuttunut, joten voisiko olla niin, että kolmonen jossain vaiheessa muuttui viitoseksi?

Seuraavassa lisää kuvia, arvailuja ja kysymyksiä
Täydennyksiä ja mahdollisia korjauksia kaivataan:
9.
10.
11.
12. Hienot rouvat
13.
14.
15.
16.

9. Rappusilla (minkä talon?) istuskelevat ainakin (isoätini) Hildur (keskellä) ja poikansa (isäni) Björn (pikkupoika). Oletan että nuori mies edessä keskellä on Harald.

10. Näillä (eri) rappusilla ovat Hildur ja tyttärensä (tätini) Disa sekä poikansa (ensimmäinen oikealta, isäni) Björn. Ilmeisesti mies hänen vierellään on Hjalmar.

11. Henrik ja Hulda tai Hildur, todennäköisesti Hildur. Olisiko toinen mies joku Huldan sukulaisista (Lindroos)?

Kalle Lanamäki: Ei Hulda vaan Hildur.

Ingemo Skog: Hän näyttää vuorineuvos Lindroosilta, joka asui Könickin kartanolla (Bromarf). Daami voisi myös olla hänen rouvansa tai Hulda tai Huldan sisko Cecilia Lindroos, joka oli naimisissa Gustaf Holmin kanssa.

12. Oikeanpuolinen rouva voisi olla Hildur ja vasempi Hulda?

Ingemo Skog: Vasemmalla Hulda, mutta oikeanpuolinen ei mielestäni ole Hildur, mutta kenties Cecilia?

13. Vasemmalla on taas Hildur ja toinen oikealta on (isoisäni) Uno, entäs muut, ja missä kuva on otettu?

Ingemo Skog: Hildurin vieressä lienee Haraldin ensimmäinen vaimo Alice. Harald on toinen oikealta.

14. Kototalon pihalla, sama paikka kuin kuvassa 7? Mutta ketkä ovat kuvissa?

Kalle Lanamäki: Hildur voisi olla vasemmanpuolinen ja oikealla ehkä "Mejan" eli Marie Petterson, joka esiintyy Hjalmarin albumissa.

Ingemo Skog: Vasemmalla Hildur ja toinen arvattavasti Cecilia (kuten hänet muistan aikaiselta 1930 luvulta).

15. Tämä kuva on oletettavasti Unon ja Hildurin kesäpaikalta Vasikkasaarelta Viipurissa 1930 luvulla (voi toki olla Hangostakin). Uno ja Hildur sivuilla ja oletettavasti nuorin tyttärensä (tätini) Iiris oikealla. Onko mies keskellä Hjalmar?

Kalle Lanamäki: Hjalmar ei ole kuvassa.

16. Voisiko kuva olla Huldan hautajaisista 6.8.1953 Hangfon Vanhalla hautausmaalla. (Isoisäni) Uno ja (tätini) Disa vasemmalla ja paljaspäinen nuorimies keskellä on Disan aviomies Klas. Kameran takana voisi siten olla kuvasta puuttuva Hildur.

Rakennuksia koskevaa palautetta ja jatkoselvityksiä:

brunsgatan4
17.

11.1.2009:

Tapio Manner: Tässä kuvassa (17) on tiettävästi Kaivokatu 4, siis rakennus joka tuohutui.

(HL: Eli melko selvästi sama rakennus kuin kuvassa 1)
Kalle Lanamäki 29.3.2009: Uskon että Kaivokatu 3/5 oli heidän kotinsa ainakin 1913 ja isompi talo kuvassa 1 on sama joka ostettiin Mannerilta.
Ingemo Skog 2.4.2009:

Kuvassa 1 on talo Mannerin rakentamassa muodossa. Kuvassa 2 on Skogin talo korjailtuna ja laajennettuna vasemmalle.

Kuva 5 on "Parkpensionatet", jossa kesävieraat asuivat.
HL 8.4.2009: Mutta .. mielestäni kuvat 2 ja 3 esittävät samaa taloa, ja koska 3 on edelleen pystyssä se ei voi olla talo kuvassa 1.
HL 8.4.2009:

Löysin jostain "museokirjasta" otteen (varmaan Kallen lähettämä), jossa kerrotaan talosta Kaivokatu 3 (III/305/1). Siinä esitetty tieto todistaa, että talo on sama kuin edellä mainitussa kiinteistöselvityksessä mainittu "tontti No 6", jossa 1894 asui merikapteeni Otto Brandthill. Myös Ingemon tarkoittama laajennus on mainittu. Jotta asia ei olisi liian helppo selvittää on tämän talon osoite muutettu kolmannenkin kerran, koska se on tänään Kaivokatu 5 (kolmosta ei ole, katso karttaa kuvassa 8).

Kaivokadulla oli vain kolme rakennuspaikkaa 1890 luvulla, joista "Tontti No5" (silloin kaiketi "Kaivokatu 5") siis oli Mannerin talo kuvassa 1, jonka osoite tänään olisi Kaivokatu 4.

"Tontti No6" oli Brandthillin talo (silloin ilmeisesti osoitteessa Kaivokatu 6) josta tuli välillä Kaivokatu 3 (III/305/1) mutta on nyt Kaivokatu 5, kuvissa 2 ja 3.

Kolmas rakennuspaikka "Tontti No7" (Seveliuksen huutokauppakamari) lienee siten Ingemon mainitsema "Parkpensionatet" kuvassa 5, tänään osoitteessa Kaivokatu 2.

Ehkä olisi parasta puhua toistaiseksi Mannerin talosta ja Brandthillin talosta, ettei tässä mennä lopullisesti sekaisin.

Kysymys lienee nyt, asuivatko Skogit koskaan Brandthillin talossa (kuvat 2 ja 3). Tässä suhteessa esiiintyy kaksi ristiriitaista tietoa. Eräissä tässä käytetissä lähteissä mainitaan että Henrik Skog osti Mannerin talon (1) 1890 luvulla, mutta me olemme perinneet kuvia myös Brandthillin talosta, joihin jopa on merkitty "Meidän kotimme ennen 1914"!

Onko mahdollista että Henrik ensiksi osti Brandthillin talon 1890 luvulla ja Mannerin talon vasta myöhemmin, noin vuonna 1914? Jos näin oli, se selittäisi miksi usein kuulimme Kaivokatu 3:sta, numerosta jota Mannerin talolla ei koskaan ole ollut.

Tämän selvittämisen ei pitäisi olla vaikeata kiinteistö- ja lainhuutoarkistoista. Ensi kesänä taitaa tulla vierailu maanmittausvirastoon ja matka Hankoon.
HL 9.4.2009: Ennen kuin joku muu huomauttaa asiasta voi olla paikallaan todeta, ettei muuri/kivijalka museokirjan kuvassa vastaa Brandthillin talon nykytilannetta. Se ei kuitenkaan muuta rakennusta toiseksi. Ehkä kivetys on lähempänä valokuvaajaa kuin rakennusta (eli kadun toisella puolella, kuten siihen kohdistuva varjo antaa aiheen olettaa).

Katso kuvaa (ilman artikkelin tekstiä):

HL 24.2.2017:

Ratkaisu löytyi:

Henrik Skog omisti Kaivokatu 4 koko ajan sen jälkeen kun hän oli ostanut talon Mannerilta. Sen lisäksi hän omisti samanaikaisesti myös Kaivokatu 3 vuosina 1909-1913. Sinä aikana perhe asui kolmosessa ja antoi nelosen vuokralle. Vuonna 1914 perhe muutti takaisin kadun yli neloseen ja Henrik myi Kaivokatu 3.

Tontti jolla Skogin aikana oli Kaivokatu 4 on nykyään osoitteessa Kaivokatu 10.